Ei liian kauan sitten Zimbabwe oli uutisissa kaikista vääristä syistä. Poliittinen epävakaus, valtion tukema luokkataistelu rotujen mukaisesti ja hyperinflaatio olivat kaikki sekasorron aiheuttamia tekijöitä.
Pikakelaus nykypäivään ja kuva on täysin päinvastainen. Edustuksellisen demokratian palautuessa maassa vallitsee poliittinen vakaus, yhteiskunta on vähemmän jakautunut kuin huipussaan ja talous on elpynyt.
Vaikka politiikka ja sosiologia eivät ole meidän vastuualueemme, on mielenkiintoista, että saavutettuaan 800 %+ vuotuisen inflaation vuonna 2020, Maa sai juuri kiitosta Maailmanpankilta talouden perustekijöiden voimakkaaseen elpymiseen.
Saadaksemme selville, kuinka Zimbabwe saavutti tämän, sukeltaamme syvälle kaikkeen makrotalouteen saadaksemme lisätietoja.
1. Kadonneet vuodet – 1997-2009
1.1 Nöyrä alku
– Zimbabwe – BKT:n kasvutrendi
Zimbabwe, entinen Rhodesia, on sisämaavaltio Etelä-Afrikassa, joka saavutti enemmistön hallinnan vuonna 1980 hallitsevan valkoisen vähemmistön ja enemmistön mustan alkuperäisväestön välisen pitkän sisällissodan jälkeen.
Lancaster House -sopimus, joka päätti sodan, siirsi vallan mustan enemmistön hallitukselle säilyttäen samalla valkoisten maanomistajien oikeudet vapauteen, jotka sukupolvien asukkaina pitivät itseään afrikkalaisina ja päättivät olla palaamatta Britanniaan.
Seuraavien 17 vuoden ajan maa oli suhteellisen vakaa poliittisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta, vaikka talouden noususuhdanteet ja laskusuhdanteet jatkuivat, mikä on yleistä kehitysmaissa, joissa on suuri riippuvuus perushyödykkeistä. Mineraalien ja viljelykasvien kansainväliset hinnat siis sanelivat maan suhteellisen taloudellisen suorituskyvyn tai toistuvan kuivuuden, joka haittaisi merkittävästi elintarviketuotantoa.
1.2. Musta marraskuu 1997
Marraskuussa 1997 vakavan onnettomuuden jälkeen pörssi romahdus, heikko taloudellinen jalanjälki levisi massiivisiin kansalaislevottomuuksiin. Keskeisiä vakavia taloudellisia vaikeuksia vastaan iskeneiden joukossa olivat maan sisällissodan veteraanit.
Tässä yhteydessä on tärkeää mainita, että tuohon aikaan silloinen presidentti Robert Mugabe oli ollut vallassa 17 vuotta. Muodollisena kapinallisten johtajana, joka oli taistellut taistelukentällä ja saavuttanut poliittisen ratkaisun, joka johti enemmistön hallintaan, hän oli laajalti arvostettu hahmo.
Hänen johdollaan sotaveteraanit olivat luopuneet aseista, ja heidän integroimiseksi takaisin talouskoneistoon tehtiin paljon työtä, mutta maan resurssit eivät onnistuneet.
Presidentti Mugabe ilmoitti tuolloin heikkouden asemasta ja oman valtapohjansa koetun uhan vuoksi taloudellisen avun ohjelma sotaveteraanien rauhoittamiseksi. Ainoa ongelma oli, että ohjelma maksaisi 3 % BKT:sta kertaluonteisena bonusmaksuna!
1.3 Ongelmallinen 98 ja 99
Maalla ei ollut varoja bonusmaksuun. He yrittivät ensin nostaa saman verolla, jota liike-elämä vastusti kiivaasti.
Seuraavaksi he aloittivat lainanoton, mikä painoi Zimbabwen dollaria. Maan talous oli edelleen tyhjentynyt, kun se liittyi monikansalliseen kampanjaan vuonna 1998 toista Kongon sotaa varten. Vuosi 1999 toi mukanaan kuivuuden ja valtion velkasitoumusten laiminlyönnit.
1.4. Maareformi
Talouden romahduksen vaimentuessa ja vihjaten valtavaan poliittiseen mullistukseen, hallitus käänsi massojen huomion muualle käynnistämällä maareformilain, jonka mukaan valkoisten uudisasukkaiden hallussa olevat maat jaettiin uudelleen mustille maanviljelijöille. Seurasi joukkolevottomuuksia, valkoiset uudisasukkaat pakenivat maasta ja kansainvälinen tuomio johti sanktioihin itse maata vastaan.
Vaikutus talouteen oli tuhoisa, kun pakotteet kuivasivat ulkomaisten suorien investointien mahdollisuudet. Toisaalta maataloustuotanto romahti, kun mustilla viljelijöillä ei ollut resursseja tai asiantuntemusta laajamittaiseen koneistettuun viljelyyn, ja he turvautuivat sen sijaan vähätuottoiseen omavaraisviljelyyn.
Tämä johtuu siitä, että useimmat maat oli ryöstetty väkivaltaisesti ja uusilla mustilla "omistajilla" ei ollut asianmukaista dokumentaatiota lähestyäkseen. pankkeja käyttöpääoman saamiseksi.
1.5. Hyperinflaatio
Pakotteista johtuva taloudellisen tuotannon lasku ja väkivaltaisen maareformin vaikutukset rasittivat julkista taloutta entisestään. Hallitus turvautui lainaamaan mitä pystyi, mutta suurelta osin painoi rahaa.
Vaikutus oli, että maa joutui vuosina 2004–2009 syvään hyperinflaatiokierteeseen, jonka inflaatio oli joidenkin arvioiden mukaan huippuluokkaa 6,600 XNUMX %. Zimbabwen dollari menetti kaiken uskottavuutensa ja hallitus turvautui hintavalvontaan. Tämä vain pahensi ongelmaa, kun väestö turvautui epäviralliseen talouteen.
2. Dollarisaation vuosikymmen
2.1. Ensiaskeleet
Vuonna 2009 eduskunnan kolme poliittista puoluetta sopivat kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamisesta toteuttamaan tuskallisia taloudellisia uudistuksia toivoen samalla, että poliittinen yhtenäisyys ja vakaus luovat ihanteellisen ympäristön talouden elvyttämiselle.
Ensimmäinen askel, jonka uusi hallitus otti, oli helmikuussa 2009, kun se laillisti valuuttakaupan kotimaan taloudessa. Vaikutus oli, että huhtikuuhun 2009 mennessä Zimbabwen dollari oli menettänyt kaiken uskottavuutensa ja jäädytetty kokonaan. Yhdysvaltain dollareista tuli valtion liiketoimien virallinen valuutta.
2.2 Alkuvaikutus
Tämän liikkeen vaikutus oli erittäin myönteinen. Inflaatio kääntyi, pankkijärjestelmä vakiintui ja talouskasvu alkoi. Siitä oli kuitenkin myös kielteisiä seurauksia:
- Ihmiset jatkoivat epäluottamusta pankkeja kohtaan ja pitivät pääomansa epävirallisessa taloudessa, mikä edelleen rasitti julkista taloutta ja pakotti hallituksen jako-jako-tilanteeseen.
- Tämä lisäsi äärimmäisen korkeiden korkojen vaikutusta, koska pankeilla ei ollut pääomaa lainatakseen ja auttaakseen talouden pyörittämistä.
- Vaikka Yhdysvaltain dollari toimi virallisena valuuttana, se ei täyttänyt kaikkia rahajärjestelmän tarvitsemia vaatimuksia. Pääasiallinen näistä aiheista oli kolikoiden lyöminen tai pienten nimellisarvojen ongelma. Pienten vaihtorahojen puuttuessa väestö pakotettiin ottamaan käyttöön Etelä-Afrikan randikolikoita. Raportit ehdottavat myös kondomien, mobiililähetysajan ja makeisten vaihtoa.
- Maa ei juuri vienyt tarpeeksi, jotta tasainen dollarivirta olisi tullut tilille kasvun. Tästä syystä väestö alkoi epävirallisilla perusteilla käydä kauppaa muissa valuutoissa, mikä johti väärennöksiin.
2.3. Lisää samoja virheitä
Vuonna 2013 pidettyjen vaalien jälkeen, joita heikensivät syytökset laajasta väärennöksestä, Robert Mugaben puolue sai selvän enemmistön hänen valittaessa presidentiksi. Valitettavasti samat virheet jatkuivat:
- Nopeutettu talouden alkuperäiskansoituspolitiikka, jonka mukaan mustien omistuksessa kaikkien yritysten oli oltava vähintään 51 prosenttia, mikä lisäsi epävarmuutta ja esti investointeja.
- Virkamieskunnan kaksinkertaistaminen työpaikkojen tarjoamiseksi ympäristössä, jossa valtion kassa ei sallinut tällaista sitoutumista. Lopputuloksena oli, että muutaman vuoden kuluttua virkamieskunnan kokoa jouduttiin leikkaamaan huomattavasti.
- Useita yrityksiä ottaa Zimbabwen dollari uudelleen käyttöön ilman välttämättömiä luottamusta lisääviä toimenpiteitä. Tuloksena on ollut enemmän epävarmuutta ja laaja harmaa talous, jossa Yhdysvaltain dollaria on edelleen käytetty virallisena valuuttana.
2.4. Kiinan alkusoittoja
Kaikki ei ollut menetetty tänä aikana. Yhdysvaltain pakotteiden jatkuvan painostuksen alaisena Mugaben hallitus etsi taloudellista tukea muualta ja onnistui jossain määrin.
Tämä tuli pääasiassa Kiinan investoinneista Zimbabwen mineraaleihin, maatalouteen ja matkailu aloilla. Tulokset ovat olleet rohkaisevia, ja kaikki kolme alaa ovat osoittaneet parannusta.
Nämä ovat kuitenkin suurelta osin marginaalisia parannuksia muuten suureen ongelmaan. Itse asiassa tämä on herättänyt pelkoja, että maasta tulee tosiasiassa Kiinan siirtomaa.
3. Toivon pilkahdus
3.1. Talouden jyrkkä elpyminen
Zimbabwen talous kärsi akuutisti koronaviruspandemiasta, kun koko maailma on lukittuneena. Ottaen kuitenkin huomioon sen aseman perushyödykkeiden tuottajana, maa näki välittömän omaisuuden nousun.
Kuten kohti Maailmanpankki, talous kasvoi 5.8 % vuonna 2021 sen jälkeen, kun se supistui 6.2 % vuonna 2020. Esitetyt syyt antavat mielenkiintoista luettavaa:
- BKT:n kasvua johti maatalous- ja teollisuussektorin elpyminen. Tiedämme, että maareformi ja lamauttavat sanktiot olivat tuhonneet nämä molemmat sektorit. Täällä oli haettu apua kiinalaisilta toipumiseen, jota auttoivat puskurisadot.
- Inflaation hidastuminen tiukan rahapolitiikan vuoksi. Korkeat korot ja poliittiset toimenpiteet auttoivat pysäyttämään inflaation vuoden 838 2020 prosentista 60 prosenttiin vuonna 2021.
- Samalla hallitus yritti elää varojensa mukaisesti noudattamalla vastuullista finanssipolitiikkaa. Yhtään menneistä ylilyönneistä ei holhottu, ja kehitysmenoja vastasi rahoitus.
- Lisääntynyt vienti ja työntekijöiden rahalähetykset auttoivat maksutaseen asemaa. Tässä on yleensä kaksi voimaa pelissä. Ensinnäkin heti COVID-19-kriisin jälkeen, kun maailmantuotanto palasi verkkoon, perushyödykkeiden, erityisesti mineraalien, kysyntä oli suuri. Tämä auttoi Zimbabwen taloutta kysynnän ja hintojen noustessa. Toiseksi työsulkujen vuoksi ulkomaalaisia työntekijöitä lomautettiin ja he päättivät palata kotiin, joten rahalähetysten määrä oli suurempi.
- Riittävät koronavirusrokotukset mahdollistivat talouden toiminnan ilman sulkujen aiheuttamia häiriöitä. Jälleen, kiinalaiset olivat monumentaalisen avuliaita ja anteliaita täällä.
3.2. Oppitunnit
Zimbabwen hallitseva eliitti näyttää haastaneen perinteisen ajattelun läpi historiansa. Tätä on ohjannut vallanpitäjien halu pidentää valtaansa väestön suuremman hyvinvoinnin kustannuksella. Pahinta on, että vallankumouksellista ajattelutapaa, joka oli olemassa 1970-luvulla, käytetään edelleen väärin rajuin seurauksin.
Otetaan esimerkiksi vuoden 1997 bonus sotaveteraaneille. Sen sijaan, että olisi alistunut heidän vaatimuksiinsa, olisi ollut viisasta järjestää uudet vaalit, jotta tällaisia asioita voitaisiin ottaa osaksi laajempaa poliittista keskustelua.
Sama koskee harkitsematonta ja huonosti toteutettua maareformia. Paljon parempi idea olisi ollut perustaa osuuskuntia, jotka olisivat kannustaneet maan yhteisomistukseen samalla, kun edistyneet koneelliset viljelytavat olisivat jatkuneet.
Vastaavasti hallitus suhtautui kansainväliseen eristyneisyyteen ikään kuin se olisi kunniamitali. Tosiasia on, että ilman kiinalaisia he olisivat hajonneet vielä verisempään sisällissotaan.
Jälleen kerran, tämän viestin tehtävänä ei ole poliittinen kommentointi. Ei kuitenkaan pidä hillitä, kun todetaan, että politiikan ei pidä vaikuttaa taloudelliseen päätöksentekoon. Talousteoriasta täynnä oleva järkevä päätöksenteko on osoittanut tuloksensa vain yhdessä vuodessa Zimbabwessa. Tämä on vakava syytös niitä kohtaan, jotka johtivat taloutta aiemmin.
3.3. Tulevaisuus
Vaikka Zimbabwesta tulevat uutiset ovat olleet myönteisiä viime aikoina, vakavia riskejä on jäljellä. Poikkeuksetta BKT:n kasvu hidastuu tulevina vuosina alhaisten perusvaikutusten poistuessa.
Samalla nykyinen hyödykkeiden supersykli ja siitä johtuva talouden hidastuminen vaikuttavat jälleen maan viennin kysyntään ja luovat paineita jo ennestään hauraalle elpymiselle. Maa on edelleen riippuvainen kiinalaisista tärkeimpänä kauppa- ja investointikumppaninaan, ja sen kansainväliselle eristyneisyydelle ei ole loppua.
– Viimeisimmät inflaatioluvut – Reserve Bank of Zimbabwe
Zimbabwen on varmistettava, etteivät he toista menneisyyden virheitä.
Toistaiseksi kansalliseen valuuttaan ei ole palattu ylimpänä vallitsevan luottamusvajeen vuoksi.
Tämä luottamus on ansaittava uudelleen. Muuten ihmisen aiheuttama taloudellinen katastrofi jatkuu.
Jätä vastaus